This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

Toimintakyvyn arviointi

Toimintakyvyn arvioinnissa käytettävät mittarit

Mihin erilaisia toimintakyvyn arvioinnin mittareita käytetään? Mitä erityistä huomioitava kyseisiä mittareita käytettäessä?

 

RAI

RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä.

RAI-järjestelmän tietopohja koostuu palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä kerätystä standardoidusta tiedosta. Standardoidun tiedon käyttökelpoisuus perustuu lukuisissa maissa valikoituihin kysymyslomakkeisiin, joiden avulla arvioidaan iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden sekä psykiatristen potilaiden palvelutarve.

Järjestelmään kuuluu kysymyslomakkeiden lisäksi niiden sisältöä täsmentäviä käsikirjoja sekä apuvälineitä yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen.

Tiedonkeruu on tietokoneistettu, joten järjestelmään sisältyvät mittarit ovat välittömästi hoito- ja palvelusuunnitelmaa laativien ammattilaisten käytettävissä.

Tietoa RAI-järjestelmästä - THL

 

 

Barthel

  • Vanhin ja käytetyin fyysisen toimintakyvyn mittari. Kehitetty alun perin aivohalvauspotilaan toimintakyvyn mittaamiseen, mutta soveltuu myös dementoituneen fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen.
  • Testin etuja ovat sen yksiselitteisyys ja arvion nopeus. Kokeneilta testin tekijöiltä testin tekoon kuluu noin 5 minuuttia.
  • Barthelin indeksi

 

 

MMSE

  • Lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns.minitesti.Testi soveltuu edenneen dementia-asteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan. Testi ei kumminkaan sovellu varhaisen tai lievän muistisairauden seulontaan.
  • Suoritusaikaa testin tekoon kuluu noin 10-15 minuuttiin.
  • Testi heijastaa testattavan kielellisiä kykyjä, orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta, laskutaitoa ja hahmotuskykyä.
  • Testin kokonaispistemäärä on 30. Jos testattava on saanut 24 pistettä tai vähemmän niin testattavan muisti on yleensä poikkeava.Kun testitulos näyttää 25-30 on tehtävä jatkoselvittelyjä esimerkiksi Gerad – kognitiivinen tehtäväsarjalla.

MMSE-Testilomake

MMSE-Mittarista

 

 

MNA

  • Säännöllinen painon seuranta on yksinkertaisin tapa seurata ravitsemustilaa.
  • Mitä nopeampaa suurempaa tahaton laihtuminen on, sitä suurempi syy on epäillä ravitsemustilan heikkenemistä.
  • suositeltava painoindeksi ikääntyneille on 24-29
  • Yli 65-vuotiaiden ravitsemusarviointiin kehitetty valikoitu testi, joka jakaa ikääntyneet kolmeen ryhmään jotka ovat seuraavat:
  • virheravitsemuksesta kärsivät
  • virheravitsemuksen riskissä oleviin
  • hyvä ravitsemustilaisiin.

MNA-Testilomake

 

 

GDS

  • Kehitetty iäkkäiden henkilöiden masennuksen arviointia varten. GDS –testin kehitystyössä painotettiin asteikon täyttämisen helppoutta.
  • Alkuperäisestä 30 (kyllä/ei) kysymystä käsittävästä asteikosta on myöhemmin kehitetty 15,10 ja 4 kysymyksestä koostuvat suppeammat arviointiasteikot.
  • Testi on enimmäkseen itsearviointiasteikko, jota toinen henkilö voi täyttää asteikon luettuaan kysymykset ääneen tutkittavalle.
  • Testi soveltuu parhaiten depression seulontamittariksi vanhuksilla.
  • Tulokset: 0-10 normaali, 11-20 lievä depressio ja 21-30 keskivaikea/vaikea depressio.Testin tekemiseen kuluu vähintään 15minuuttia.
 

Tasapainotestit

Tasapainotesti (Berg Balance Scale (BBS)

  • Käytetään iäkkäiden toiminnallisen tasapainon kehityksen ja hoidon vaikutuksen arvioimisen tarkkailuun. Testiä on käytetty myös erilaisiin neurologisia sairauksia (aivohalvaus, MS-tauti, Parkinsonin tauti).  sairastavien henkilöiden tasapainon arvioinnissa selä seulontatutkimuksissa ja kaatumisia ennustavana indikaattorina.

 

 

 

Lihaskuntotestit

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/90ad548c-664b-4401-a67e-1fb6d357222

Yllä oleva linkki on SBBP testin lomake

 Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testi SPPB (Short Physical Performanse Battery)

  • Käytetään iäkkäiden ihmisten alaraajojen fyysisen suorituskyvyn testaamiseen.
  • Alaraajojen fyysisen suorituskyvyn mittaamisella arvioidaan iäkkään ihmisen toiminta- ja liikkumiskyky.
  • Testin avulla pystytään tunnistamaan iäkkäät ihmiset joilla on vaara kaatua, huonontunut tasapaino tai liikkumisvaikeuksia. Huono testitulos SBBP testistä kertoo sen että liikkumiskyky tulee huonontumaan tulevaisuudessa.
  • Testiä voidaan käyttää kotona, vanhainkodissa tai palvelutalossa sekä sairaalassa, testin tekijäksi soveltuu henkilö joka on sosiaali-tai terveydenhuollon ammattilainen joka on hyvin perehtynyt testiin ja testaustapaan.
  • Testin pisteytys tapahtuu siten että kustakin kohdasta on mahdollisuus saada 0-4pistettä, testin kokonaispistemäärä on 0-12pistettä, mitä suuremman pistemäärän testistä saa sitä parempi liikkumiskyky ihmisellä on. Kokonaispistemäärä ei kerro kaikkea joten on hyvä kiinnittää huomiota eri arviointikohdista saataviin pisteisiin sillä ne kertovat missä osa-alue henkilöllä on vahvin ja mikä heikoin.
  • Lähteet: THL
  • Linkki sivulle josta etsin tietoa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/iakkaat/kaatumisten-ehkaisy/toimintakyky/lyhyt-fyysisen-suorituskyvyn-testisto-sppb

 

Discuss & brainstorm

@mention   Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Todella tärkeitä huomioita toimintakyvyn testaamiseen ja testitulosten luotettavuuteen liittyen olette nostaneet esille.

Mielestäni kaikki testit ovat melko luotettavia. Hoitajana minun tulee ottaa huomioon esim toimintakykyä arvioidessa potilaan vireystila, jos vaikka on kovin väsynyt. Myös että testin tekemiseen on rauhallinen tila. Itse oon päässy osastolla käyttämään vain RAIta.

Oon tehnyt kans muutamia testejä omalle asukkaalle. Erilaiset toimintakyky testit on mielestäni luotettavia.
Testejä tehdessä pitää ottaa huomioon esim. jos asukas on kipeä, voi saada huonommat pisteet kuin terveenä. :)

Toimintakyky testit ovat mielestäni kaikki luotettavia. Itse olen tehnyt muutamia testejä asukkaalleni. Testejä tehdessä huomioon tulee ottaa esim. pystyykö asukas itse vastaamaan kysymyksiin.
Hoitajana minun tulee osata tehdä testi ja tulkita sitä oikein.

Kirjotin ton alemman mut tää ei ollukkaa kirjautunu sisään..

Kaikkiin näihin testeihin voi luottaa mielestäni ihan hyvin, mutta erityisesti MMSE- testiin.

Hoitan tulee ottaa huomioon testiä tehdessään, että tietää miten se tehdään oikein, osata katsoa pisteet oikein sekä puhua selkeällä ja kovalla äänellä (jos testissä kysellään asiakkaalta).
anonymous   (16.10.2013 18:45)
  Reply

Kaikki testit on mielestäni luotettavia, erityisesti MMSE ja Bergin tasapainotesti.
Hoitajana pitää ottaa huomioon se, että mittareiden tuloksia täytyy osata tulkita oikein.

@mellu_94 Hyvin kirjoitettu! :)

Barthel-mittari on mielestäni luotettava, mutta siinä on se paha, että sitä voi täydentää kuka vain oman mielipiteen mukaan. Silloin tuloksesta ja testin teosta voi tulla hyvin sekava.

MMSE- testi on myös ihan luottamuksen arvoinen testi, siinä testataan muistia, toimintakykyä ja vuorovaikutusta.

Hoitajan tulisi tätä testiuä tehdessä ottaa huomioon se, että asukas voi olla huono kuulemaan tai ei ymmärrä kysymystä, joten hoitajan olisi hyvä osata muotoilla kysymykset lyhyiksi,ytimekkäiksi ja helposti ymmärrettäviksi.

GDS testistä en olisi niin luottavainen kuin yllämainituista kahdesta testistä. Siinä kysytään milestäni liikaa samantapaisia kysymyksiä.

BERG tasapainotesti on mielestäni luotettavien joukossa, siinähän testataan asukkaan fyysistä toimintakykyä, tekemällä esim.yhden jalan seisontaa kellon kanssa.Siitä mielestäni saa hyv in selville mitä olisi hyvä harjoittaa tietyn asukkaan kohdalla.

Pohdi toimintakyvyn arvioinnissa käytettävien mittareiden tulosten luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja. Mitä sinun pitää hoitajana ottaa huomioon käyttäessäsi erilaisia mittareita toimintakyvyn arvioimisessa? Kirjoita pohdintasi tänne keskustelupalstalle.