This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

Infektiopotilaan hoitotyö

Infektioturvallisuus osana hoitajan turvaa

Tartuntatiet

Tartuntatiet

Testaa tietosi

Testaa tietosi infektioiden torjunnasta

Infektiopotilaan eristäminen

Laatikaa ohjeet henkilökunnalle kyseisiin tapauksiin liittyen

 

Pohdi keskustelupalstalla, mikä merkitys eristämisellä on potilaan päivittäisen toimintakyvyn näkökulmasta? Huomioi psyyk, fyys ja sos toimintakyky.

Tavallisimmat infektiosairaudet Suomessa

                                 Yleisimmät infektiosairaudet

- Infektiot ovat määritelty tautiryhmittäin;

- Sairaalainfektiot (MRSA, VRE JA ESBL)

- Hengitystieinfektiot (Flunssa, Influenssa, Sinuiitti, Otiitti, Nielutulehdus, Bronkiitti, Pneumonia)

- Ruuansulatuskanavan tartuntataudit

- Lasten yleisin ripulin aiheuttaja on rotavirus. Arviolta viidesosa lapsista sairastaa rotaripulin ennen kolmen vuoden ikää ja 90% tarvitsee lääkärin tai sairaalahoitoa. Aikuisilla melko harvinainen.

- Norovirus kuuluu kalikiviruksiin ja on yleinen aikuisten oksennus- ja ripulitaudinaiheuttaja. Ruoansulatuskanavan infektioepidemiat vaihtelevat vuosittain paljon.

- Virushepatiitit (A, E, B, C)

- Tuberkuloosi

- HIV- infektio

- AIDS

Kuinka yleisiä?

Ikääntyneiden infektioherkkyyteen vaikuttavia tekijöitä

Vanhoilla ihmisillä infektioherkyyttä lisäävät:

- Elimistön puolustuskyvyn heikkeneminen

- Normaalit vanhenemismuutokset 

- Pitkäaikaissairaudet

- Diabetes

- Eturauhasen liikakasvu

- Sairaala ja laitoshoito

Discuss & brainstorm

@mention   Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Potilaan/asukkaan eristäminen on varmasti psyykkisesti rankkaa eristymisen vuoksi. Asukas oleskelee paljon yksinään huoneessaan ellei ole huonekaveria. Asukas voi alkaa ärsyyntymään kaikista kovista äänistä, kun on tottunut yksinäisyyden hiljaisuuteen. Asukas voi myös alkaa erkanemaan muiden seurasta. Eli ei viihdy muuta kuin yksin oleskelemalla.

Fyysinen toimintakyky voi alkaa horjumaan, kun ei voi vapaasti käydä vapaa-ajan toiminoissa täysin vapaasti ja työssäkin käynti voi olla rankkaa siltä kannalta, jos haluaisi kovasti tehdä terveydenalantöitä, koska jos sairastaa MRSA:ta niin on sanottu ettei voi tehdä terveydenalantöitä.

Sosiaalinen toimintakyky voi alkaa myös heikkenemään jos ei ole ketään juttelu toveria, muuten kuin esimerkiksi ruokailuissa. Tämän toimintakyvyn ylläpitämiseksi voidaan pitää erilaisia virikkeitä, jotta puhektyky ainakin säilyisi

Potilaan eristäminen sosiaaliselta kannalta ei oo kovin hyvä, ellei hänellä ole samaa sairautta kantavaa huonekaveria. Esim täällä osastolla on kaksi MRSA-potilasta ja he ovat samassa huoneessa, he ei kyllä kommunikoi keskenään. Fyysinen toimintakyky voi laskea koska joutuu pysymään samassa tilassa, ei voi enään liikkua vapaasti. Psyykkinen toimintakyky voi horjua jos yksin joutuu kököttään tyhjässä huoneessa.

Pohdi, miten infektiopotilaan eristäminen vaikuttaa hänen toimintakykyynsä. Huomioi sekä psyykkinen, fyysinen että sosiaalinen toimintakyky. Mitä muuta merkitystä eristämisellä voi olla potilaan itsensä kannalta?