Epilepsia potilaan hoitotyö
Yleistä
Epileptinen kohtaus johtuu aivojen hermosolujen liiallisesta purkaustoiminnasta. Se ei ole itsenäinen sairaus vaan oire jostakin aivoihin vaikuttavasta sairaudesta tai häiriöstä. Epilepsiaan johtavan aivotoiminnan häiriön voivat aiheuttaa monet tunnetut tekijät, mutta useimmissa tapauksissa syytä ei tiedetä.Epilepsia voi myös olla seurausta aivovammasta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoverenkiertohäiriöt tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä. Epilepsian syytä selvitetään kuvaamalla aivot magneettikuvauksella, mutta aivojen kuvantamistutkimuksen tulos voi olla täysin normaali eikä kaikkien potilaiden kohdalla epilepsian tarkkaa syytä saada nykykeinoin selville.
-
aivo- tai aivokalvontulehdus
-
aivoverenkiertohäiriö
-
alkoholismi
-
autismi
-
dementia (vanhuksilla)
-
ikä
-
perintötekijät (onko suvussa muilla epilepsiaa)
-
päähän kohdistuva isku (epileptinen kohtaus saattaa tulla viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin)
-
raskauden komplikaatiot (synnynnäinen epilepsia)
-
stressi
-
syömättömyys
-
valvominen
-
vilkkuvat valot
Arviolta 8–10 % ihmisistä saa elämänsä aikana ainakin yhden epileptisen kohtauksen, puolet heistä ei koskaan saa epilepsiadiagnoosia. Epilepsiaa sairastaa vajaa prosentti suomalaisista. Sairaus on 1.5 kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla.
Millaisia tukia epileptikko voi saada?
Lääkkeistä voi saada kelalta korvauksia
http://www.epilepsia.fi/epilepsialiitto/epilepsialiiton_ajankohtaista/tietoa_epilepsiasta
Sairauden oireet
Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen.
Tahdosta riippumattomat oireet;
- rytminen nykiminen,
- jäykistyminen,
- yksittäiset lihasnykäykset (lihasvelttous)
- automatismit (esimerkiksi nieleskely, hypistely)
- itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset)
- tunteenkaltaiset ilmiöt (esimerkiksi pelko)
- toimintaa estävät oireet (kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa)
- kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen (lasten epilepsia)
Kohtausoireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuus-kouristuskohtauksesta hyvin lyhytkestoiseen toimintojen pysähtymiseen tai toimintakyvyn alenemiseen. Kohtaukset saattavat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin. Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä useiden tuntienkin kestoinen jälkitila, jonka aikana henkilön toimintakyky ei ole normaali.
Sairauden diagnosointi ja kriteerit
Epilepsia diagnosoidaan tavallisesti kohtausoireiden ja muiden erilaisten kokeiden, kuten EEG:n (aivosähkökäyrän), perusteella. Lisäksi voidaan suorittaa muita kokeita sen varmistamiseksi, etteivät kohtaukset johdu muusta syystä. Henkilö diagnosoidaan yleensä epileptikoksi vain, jos hänellä on ollut vähintään kaksi kohtausta. Siksi yksi kohtaus ei välttämättä merkitse epilepsiadiagnoosia. Hoitoa ei yleensä aloitetakaan heti, koska ei ole varmaa, tuleeko toista kohtausta. Lisäksi joidenkin muiden sairauksien oireet voivat vaikuttaa epilepsiakohtaukselta. Esimerkiksi korkea kuume voi aiheuttaa kuumeista kouristelua pienillä lapsilla.
Kohtaukset jaetaan yleensä kahteen tyyppiin;
- Kohtaukset, jotka saavat alkunsa tietyltä aivojen alueelta. Lääkärit kutsuvat näitä paikallisalkuisiksi kohtauksiksi. Näiden kohtausten merkkeihin ja oireisiin vaikuttaa aivojen alue, jolta kohtaus saa alkunsa.
- Kohtaukset, jotka saavat alkunsa useista aivosoluista yhtaikaa. Näitä kutsutaan suoraan yleistyviksi kohtauksiksi. Tämäntyyppiselle kohtaukselle on ominaista tajunnan menetys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että potilas aina pyörtyisi. Poissaolokohtaukset voivat olla hyvin lyhyitä, eivätkä muut usein huomaa niitä.
Epileptisen kohtauksen ensiapu
- Pysy rauhallisena. Kun kohtaus on alkanut, sitä ei voi enää pysäyttää.
- Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi, ettei henkilö kolhi itseään. Suojaa pää pehmeällä alustalla.
- Älä laita suuhun mitään.
- Avaa kaulaa kiristävät vaatteet, jotta henkilö voi hengittää.
- Yritä kääntää hänet rauhallisesti kylkiasentoon, jotta suusta mahdollisesti tulevat eritteet poistuvat.
- Älä hälytä ambulanssia heti paikalle.
- Lääkärinhoito on tarpeen, jos kouristukset eivät ole loppuneet noin 5 minuutin kuluttua tai uusi kohtaus alkaa heti edellisen päätyttyä. Lapsi on kuitenkin syytä toimittaa hoitoon heti.
- Kohtauksen jälkeen henkilö saattaa tarvita heti lepoa. Ennen kuin lähdet paikalta, varmista, että hän tietää, minne on matkalla.
Sairauden vaikutus toimintakykyyn
Säännöllisen, päivittäisen lääkityksen lisäksi omaa hyvinvointia voi edistää noudattamalla säännöllisiä elämäntapoja, syömällä monipuolisesti, nukkumalla riittävästi sekä harrastamalla liikuntaa ja ulkoilua sekä välttämällä kohtauksille altistavia tekijöitä.
Kuume, valvominen, syömättömyys, stressi ja lääkkeiden unohtaminen lisäävät kohtausriskiä. Liiallista alkoholinkäyttöä tulee välttää. Suurin osa voi käyttää alkoholia, mikäli nauttii sitä kohtuullisesti ja satunnaisesti.
Valtaosa epilepsiaa sairastavista elää aivan tavallista elämää: käy koulussa tai töissä, harrastaa, solmii avioliiton tai perustaa perheen. Moottoriajoneuvoa, esim. henkilöautoa, on lupa kuljettaa yksityisesti vuoden kohtauksettomuuden jälkeen. Ammattimainen autoilu ei ole mahdollista. Tämä kaikki on mahdollista onnistuneen hoidon avulla.
Hoitotyön auttamiskeinot
Epileptikon ruokavalio
- Ketogeeninen ruokavalio
- Ketogeeninen ruokavalio on paitsi tehokas myös turvallinen apu vaikeahoitoisessa epilepsiassa. Ketogeenisessa ruokavaliossa hiilihydraattien ja proteiinien määrä on vähäinen ja energia saadaan pääasiassa rasvoista, jolloin aivot käyttävät energianlähteenä ketoaineita glukoosin sijaan. Ruokavaliota on käytetty etenkin vaikeasta epilepsiasta kärsivillä lapsilla, jotka eivät saa apua lääkehoidosta. Tämä on yksi vaihtoehto.
EEG-tutkimus
Lääketieteen auttamiskeinot
Epilepsian hoidon perusta on säännöllinen ja pitkäaikainen lääkehoito, joka aloitetaan erikoislääkärin tekemän diagnoosin perusteella. Lääke valitaan kohtaustyypin ja oireyhtymän perusteella. Lisäksi on tärkeää selvittää epilepsian syy silloin kuin se on suinkin mahdollista. Hoidon tavoitteena on aina kohtauksettomuus. Valtaosalla (75–80%) epilepsiaa sairastavista kohtaukset saadaan hyvin hallintaan lääkkeillä. Lääkkeitä on käytettävä useita vuosia, joskus koko elämän ajan. Epilepsian lääkehoito aloitetaan kohtaustyypin ja epilepsiaoireyhtymän mukaan valitulla ensisijaislääkkeellä. Jos kohtaukset eivät lopu ensimmäisellä lääkkeellä, kokeillaan vielä toista lääkettä ainoana lääkkeen. Tämän jälkeen kohtauksien jatkuessa siirrytään yleensä yhdistelmälääkitykseen.
Gabapentiiniä ja pregabaliinia käytetään enemmän kivun kuin epilepsian hoitoon. Se myös soveltuu muita epilepsialääkkeitä paremmin sellaisillekin potilaille, joilla on jo paljon muita lääkkeitä. Kummankin lääkkeen haittoja ovat väsymys, huimaus, päänsärky, muisti- ja puhehäiriöt, mahavaivat ja alaraajojen turvotus. Karbamatsepiini on vanha ja hyvin tunnettu epilepsialääke, mutta sen käyttöä rajoittavat vakavat haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset muitten lääkkeitten kanssa. Sen haittavaikutuksia ovat näköhäiriöt, huimaus, liikehäiriöt, pahoinvointi, väsymys ja erilaiset ihottumat. Myös harvinaiset mutta vakavat vaikutukset maksan toimintaan, verisolujen muodostukseen ja verenkiertoon on otettava huomioon henkilöillä, joilla on muita sairauksia. Niinpä veren lääkepitoisuuksia, verisolujen määrää ja maksan toimintaa seurataankin hoidon aikana.
Lääkeaine | Käyttöaihe | Kauppanimiä | Hoitoon liittyvä huomioitavaa kuten sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset |
Karbamatsepiini | Epilepsian hoito ja kohtausten ehkäisy | Neurotol, Neurotol Slow, Tegretol, Tegretol Retard | Yleisimpiä haittavaikutuksia:verisoluarvojen muutokset, huimaus, oksentelu, väsymys, liikehäiriöt, pahoinvointi, oksentelu, ihoreaktiot ja maksa- arvojen muutokset |
Okskarbatsepiini | |||
Valproaatti | |||
Lamotrigiini |
Tehoaa epilepsiaan estämällä aivoissa signaaleja, jotka laukaisevat kouristukset |
Lamotrigil orion |
Hyvin yleiset haittavaikutukset:
|
Topiramaatti | |||
Tiagabiini | Gabitril | ||
Gabapentiini | |||
Levetirasetaami | |||
Nitratsepaami |
Lyhytaikaisen unettomuuden hoitoon, voidaan käyttää esilääkkeenä leikkausten yhteydessä. Käytetään myös eräiden vaikeasti hoidettavien epilepsiamuotojen hoidossa.
|
Insomin, markkinoija: Orion Pharma |
Annostus lääkärin ohjeen mukaan. Nitratsepaamia tulee käyttää hyvin varovaisesti varsinkin vanhuksilla, koska iäkkäät ja heikkokuntoiset ovat herkempiä lääkkeen haitallisille ja unettaville vaikutuksille. Tarkoitettu lyhytaikaiseen ja tilapäiseen käyttöön . Tarkoitetaan sitä , että sitä käytetään muutaman päivän ajan tai enintään kahdesta neljään viikkoa unettomuuden hoitoon. Insominin vaikutusaineen eli Nitratsepaami vaikuttaa aivoissa niin, että se väsyttää ja edistää nukahtamista. Lisäksi se estää kouristuksia. Lääke voi aiheuttaa väsymystä seuraavana aamuna. Iäkkäämmillä esiintyy tavallisimmin kaatuilua, huimausta, sekavuutta ja muistihäiriöitä. |
Klobatsaami | |||
Klonatsepaami | |||
Etosuksimidi | |||
Fenytoiini | Käytetään epilepsian hoitoon, käytetään erityisesti toonis-kloonisiin kohtauksiin ja osittaisiin kohtauksiin. | Hydantin |
Pitkäkestoinen hoito korkein hoitoannoksin voi johtaa pikkuaivorappeumaan. Pitkäkestoinen hoito voi aiheuttaa etenkin lapsille kognitiivisia häiriöitä. Perifeerisen neuropatian kehittymistä on myös raportoitu pitkäkestoisen fenytoiinihoidon yhteydessä (ks. kohta Haittavaikutukset). Hydantinia on käytettävä varoen iäkkäille sekä maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille. Reseptilääke eli lyhenne R, LH eli Liikenteessä haitallinen. Fenytoiini ei tehoa poissaolokohtauksiin. |
Fenemaali | |||
Vigabatriini | |||
Etosuksimidi | |||
Primidoni | Epilepsian hoito ja kohtauksen ehkäisy | Haittavaikutuksia: uneliaisuus,pahoinvointi, väsymys ja käyttäytymisen muutokset | |
Asetatsoliamiidi |