Melanomapotilaan hoitotyö

Yleistä melanoomasta

Melanooma eli tummasolusyöpä. Syöpä saa alkunsa melaniinia eli väriainetta tuottavista soluista eli melanosyyteistä. Melanosyytit sijaitsevat ihon pintakerroksessa.

30% melanoomista saa alkunsa olemassa olevasta luomesta. Yleensä melanooma syntyy uutena luomena tai ihomuutoksena terveelle iholle.

Melanooma on aikuisten syöpäsairaus, yleensä sairastuneet ovat keski-ikäisiä ja vanhoja. Vuosittain syöpään sairastuu 1100-1300 ihmistä. Useammin vähän enemmän miehet kuin naiset. Miehillä melanooma on yleisin vartalon alueella ja naisilla käsivarsissa,säärissä ja vartalossa.

Ihomelanooman riskiryhmään kuuluvat vaaleaihoiset ja auringossa herkästi palavat. Auringosta johtuvaa palamista pidetään yhtenä suurimmista riskitekijöistä sairastua melanoomaan. Riskinä sairastua melanoomaan on myös se jos on sairastastanut melanooman aiemmin, jos on runsaasti luomia tai lähisukulainen on sairastanut melanooman.

Sairauden oireet

Uusia hyvänlaatuisia luomia tulee normaalisti ihmiselle iän karttuessa,mutta niitä on hyvä tarkkailla. Jos olevassa oleva luomi kasvaa,muuttuu epätarkkarajaiseksi tai tummemmaksi,punertavaksi tai sinertävän sävyiseksi tai mustaksi tulee syytä hakeutua lääkäriin. Tai jos luomi tuntuu kovalta,turvonneelta,aralta tai kutisevalta. Haavautuvat,visvaa tai verta vuotavat luomet pitää myös tarkistuttaa lääkärillä.

Ihopesäkkeiden ilmestyminen luomen ympärille on merkki melanoomasta. Melanoomaa voi esiintyä myös kynnen alla,kynsivallissa,limakalvoissa ja silmissä.

Sairauden diagnosointi ja kriteerit

Lääkäri tutkii ihon ja poistaa epäillyttävän luomen tai ihokohdan. Luomi/ihokohta tutkitaan mikroskoopilla, joilloin selviää onko siinä syöpäkudosta.

Jos melanooma todetaan hyvin pinnallisena eli alle 1mm paksuisena, leviämisvaara on lähes olematon.Silloin riittää keuhkojen röntgenkuvaus ja verikokeet.

Jos kasvain on suurempi, tehdään enemmän tutkimuksia. Useasti tehdään tietokonetomografia- eli kerroskuvaus. Myös voidaan ottaa tavallinen röntgenkuva keuhkoista tai tehdä imusolmukkeiden ja maksan ultraääni-eli kaikutuksimus.

Tutkimukset ovat tärkeitä, koska hoito valitaan sairauden levinnäisyyden ja potilaan yleiskunnon perusteella.

Sairauden vaikutus toimintakykyyn

Hoitotyön auttamiskeinot

Melanoomaan käytetään neljänlaisia hoitoja:

-leikkaus

-solunsalpaajat eli sytostaatit

-sädehoito

-biologiset hoidot (tehostavat elimistön puolustusjärjestelmää syöpäsoluja vastaan)

Leikkaus on melanooman ensimmäinen hoito. Kirurgi poistaa kasvaimen sidekudoskalvoon asti. Syntynyt aukko voidaan joutua korvaamaan muualta otetulla ihosiirteellä.

Sädehoito on suurienergistä ionisoivaa säteilyä, joka tuhoaa syöpäsoluja ja pienentää kasvainta sillä alueella,johon sädehoito kohdistetaan. Leikkaus hoidon jälkeen sädehoitoa annetaan ainoastaan siinä tapauksessa,ettei kasvainta ole saatu täydellisesti poistettua.

Solunsalpaajahoito tarkoittaa lääkehoitoa syöpäsolujen tuhoamiseksi. Levinneessä melanoomassa solunsalpaajahoito on tärkein hoitomuoto silloin,kun tauti on kirurgian tai sädehoidon ulottumattomissa. Solunsalpaajahoito ei paranna levinnyttä melanoomaa, mutta se pienentää kasvainta noin joka neljännellä potilaalla.

Biologisten hoitojen on tarkoitus tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää syöpäsoluja vastaan.

Lääketieteen auttamiskeinot

Kuvaa tähän kyseisen sairauden lääkehoito

Mahdolliset haittavaikutukset

Millä muilla lääketieteellisillä toimenpiteillä ja menetelmillä sairautta hoidetaan

Mitä tehtiin sairauden akuuttivaiheessa entä myöhemmin