Kosketuseristys, Ohje henkilökunnalle

Kosketuseristys, ohje henkilökunnalle

Kosketuseristys, Ohje henkilökunnalle

Sisältöalue

Tilanteet, joissa ohjetta noudatetaan/ Sairaudet

• metisilliinille (oksasilliinille) resistentti Staphylococcus aureus (MRSA)
• laajakirjoista beetalaktamaasia tuottavat gram-negatiiviset sauvabakteerit (ESBL)
• vankomysiinille resistentit enterokokit (VRE)
• penisilliinille resistentti pneumokokki
• moniresistentit Pseudomonas aeruginosa -kannat
• muut mahdolliset TAYS:ssa ongelmallisiksi osoittautuvat bakteerit, joista tehdään erillinen päätös

Erityisen tarkasti eristystä noudatetaan, kun bakteeri täyttää edellä luetellut resistenssiehdot ja sitä erittyy poikkeuksellisen runsaasti ympäristöön kuten:

• kestokatetripotilaat
• respiraattoripotilaat 
• potilaat, joilla on dreenejä
• haava- ja palovammapotilaat silloin, kun vamma on laaja-alainen ja erittää runsaasti sekä siteellä peittäminen on vaikeaa.

Eristystoimia jatketaan koko sairaalassa olo ajan.
 

Clostridium difficile -ripuli

•  
  • CD-kanta ei vaikuta eristyksen kestoon. Eristys voidaan lopettaa kahden vuorokauden kuluttua siitä, kun potilaan ripuli on loppunut. Alle 2- vuotiailla lapsilla vain ripulin keston ajan. Tämä bakteeri voi heillä kuulua normaaliflooraan.
  • On huomioitava, että Clostridium difficile -tapauksissa kädet tulee pestä huolellisesti vedellä ja pesunesteellä ennen käsien desinfektiota. Näissä tapauksissa pelkkä käsihuuhteen käyttö ei ole riittävä poistamaan käsistä bakteerien itiöitä

Hepatiitti-A

Kosketuseristystä noudatetaan vaippaikäisillä ja ulostusinkontinenssipotilailla 7 vrk S-ALAT nousun toteamisen tai keltaisuuden alusta.

Herpes simplex -infektiot

Tämän ohjeen piiriin kuuluvat sellaiset Herpes simplex -virusinfektiot, joissa rakkuloita on iholla ja limakalvoilla ja vastasyntyneiden enkefaliitti. Kosketuseristystä tarvitaan immuunipuutteisten potilaiden ja vastasyntyneiden osastolla, muualla rakkula-alueet peitetään. Eristystoimia noudatetaan, kunnes rakkulat ovat kuivuneet. Se kestää yleensä 5-7 vrk ajan.

Ihodifteria

Ihodifteria on harvinainen lähinnä trooppisista maista saatava tauti. Se edellyttää poikkeuksellisen tarkkaa kosketuseristystä.

Keuhkorutto

Vaatii myös pisaraeristyksen. Eristystä jatketaan 72 tuntia tehokkaan mikrobilääkehoidon alusta. Paiserutto on kehittyneissä maissa keuhkoruttoa yleisempi, mutta ei tartu ihmisestä toiseen.

Märkärupi (impetigo)

Eristystoimia jatketaan 24 tuntia tehokkaan mikrobilääkkeen aloittamisesta.

Polio

Poliopotilaan uloste on tartuntavaarallista. Eristystä jatketaan kolmen viikon ajan neurologisten oireiden (meningiitti, halvaukset) alusta.

Salmonella

SALMONELLA TYPHI JA PARATYPHI

Koskeuseristys vaippaikäisillä ja inkontineinteilla. Muuten tavanomaiset varotoimet.

Shigelloosit

Shigellapotilaan uloste on tartuntavaarallista. Kosketuseristystoimia noudatetaan vaippaikäisillä ja inkontinenssipotilailla, kunnes kolmesta vähintään kahden vuorokauden välein otetusta ulosteviljelystä on saatu negatiivinen vastaus. Ulostenäytteitä voidaan ruveta ottamaan vasta viikon kuluttua mahdollisen mikrobilääkehoidon loppumisesta.

Tuntemattomasta syystä johtuva ripuli

Kosketuseristystoimia noudatetaan, kunnes aiheuttaja on selvillä, ja sen jälkeen aiheuttajan kohdalla mainitun ajan. 

Vyöruusu

Paikallista vyöruusua sairastavaa potilasta hoidetaan kosketuseristyksessä.  Paikallinen vyöruusu immuunipuutteisella potilaalla ja yleistynyt vyöruusu hoidetaan ilma- ja kosketuseristyksessä. Kaikissa tapauksissa eristys kestää oireiden keston ajan.

Yersinia

Kosketuseristystoimia noudatetaan vaippaikäisillä ja inkontinenssipotilailla. Eristystoimia jatketaan ripulin keston ajan.

Eristämisen tavoite, ketä / keitä suojataan
Kosketuseristyksen tavoitteena on katkaista kosketustartuntatie. Tavallisempia varatoimia on oikea käsihygienia, oikea suojainten käyttö, oikeat työskentelytavat ja pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen.

Eristyksellä suojataan potilaita ja hoitajia sekä omaisia.

Potilashuone ja sulkutila. Onko erityisiä vaatimuksia?

Potilashuone vaatimuksia: yhden hengen huone, jossa oma WC ja oma suihku. Sulkutilaa ei välttämättä tarvita, mutta se on suositeltavaa. Potilaan täytyy olla omassa huoneessaan paitsi tutkimuksien ja hoitojen ajan. Potilasta varten varataan tarvittavat huonekohtaiset välineet, esim. kuumemittari, särmäjäte.

Samaa tautia sairastavat potilaat voidaan hätätapauksessa sijoittaa samaan huoneeseen, jos yhden hengen huonetta ei ole saatavilla.

Tiedottaminen, mahdolliset laput / tarrat

Jos potilas on sulkuhuoneessa eristyksessä tulee kiinnittää hänen sisäoveen keltainen Kosketuseristys- kortti. Jolloin pitää huomioida ettei salassapitovelvollisuutta rikota.

Henkilökunta ei tiedota ulkopuolisille ihmisille eristämisestä, vaan neuvoo käyttämään hyvää käsihygieniaa.

Käsihygienia ja suojakäsineet, Milloin käytetään vai käytetäänkö?

Käsihygieniaa käytetään huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuessa. Käsien ollessa näkyvästi likaiset tulee ne pestä ennen desinfiointiaineen käyttöä.

Suojakäsineitä käytetään, kun ollaan kosketuksissa potilaan ja hänen hoitoympäristönsä kanssa. Suojakäsineitä saa käyttää vain yhdessä työvaiheessa eli uuteen työvaiheeseen siirtyessä tulee vaihtaa uudet suojakäsineet.

Suojatakki / suoja-esiliina, Milloin käytetään vai käytetäänkö?

Niitä käytetään kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä.

Kirurginen suu- nenäsuojus, hengityssuojain, silmäsuojaimet, Milloin käytetään vai käytetäänkö?

Suu- nenäsuojusta käytetään tavallisten varatoimien mukaan, jos hoitotoimenpiteissä on roiskevaara ja lisäksi tilanteissa, joissa potilaalla on hengitystieinfektio- oireinen MRSA.

Suojainten riisuminen, Miten toimitaan? Missä suoritetaan? Mikä järjestys?

Suojainten riisumisjärjestys:

1) riisutaan suojakäsineet ja desinfioidaan kädet potilashuoneessa

2) riisutaan suojatakki ja desinfioidaan kädet sulussa tai potilashuoneessa

oven läheisyydessä.

3) riisutaan suu-nenäsuojus ja desinfioidaan kädet sulussa tai potilashuoneessa

oven läheisyydessä.

Ruokailu ja  -välineet, Mitä erityistä huomioitavaa?

Käytetään tavallisia astioita. Roskat ja tarjottimelle jääneet nesteen poistetaan tarjottimelta eristyshuoneessa.

Eritteet, Mitä erityistä huomioitavaa?

Eritetahrat poistetaan heti, kun tahra ilmaantuu. Se poistetaan 5000 ppm kloori aineella. Eritteet kaadetaan viemäriin tai kaatoaltaaseen varovasti.

Sairauskertomus yms. potilaspaperit, Missä säilytetään? viedäänkö huoneseen jne.

Potilasasiakirjoja ja muita papereita ei viedä potilashuoneeseen.

Tutkimus- ja hoitovälineet, Miten toimitaan RR-mittareiden ja muiden tavallisten tutkimus- ja hoitovälineiden kanssa?

Hoitovälineet puhdistetaan ja desinfioidaan käytön jälkeen. Välineet, jotka kestävät DEKO- pesua viedään sinne. Ne välineet taas, jotka eivät kestä lämpödesinfektio pesua puhdistetaan ne, joko upottamalla desinfiointiliuokseen tai pyyhkimällä.

Viihdytysvälineet ja mm. lelut. Mitä erityistä

Valitaan sellaisia leluja ym., jotka on helppo puhdistaa. Ne puhdistetaan ja desinfioidaan käytön jälkeen.

Likapyykki, Miten järjestetään? Mitä erityistä?

Likapyykki kerätään huonekohtaisesti infektiopussiin. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan kangaspussiin. Lisäksi likapyykkien käsittelyssä vältetään turhaa pöllyttämistä.

Jätteet, Miten järjestetään? Mitä erityistä?

Kerätään huonekohtaisesti mustaan muovipussiin ja suljetaan pussi huolellisesti.

Siivous, Miten järjestetään? Mitä erityistä?

Laitoshuoltajalle on tiedotettava kosketuseristyksestä ja suojainten

käytöstä (suojatakki/-esiliina ja suojakäsineet).

Varmistetaan, että eristyskorttiin on valittu siivouksessa käytettävä aine ja vahvuus. Siivouksessa

käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöliinoja.

Siivotaan potilashuoneista viimeisenä heikosti emäksisellä puhdistusaineella,

paitsi jos potilaalla on jokin alla olevista, käytetään klooria eri

vahvuuksilla:

• impetigo/pemphigus: klooriliuos 200 ppm
• MRSA/VRE/ResGNS -kantajat: klooriliuos 500 ppm
• influenssa: klooriliuos 500 ppm
• virusripuli tai Clostridium difficile -ripuli: klooriliuos 1000 ppm (ks.

Clostrium difficile – potilaan hoito

Toiminta noro-virus –epidemian yhteydessä

• verenvuotokuume: 1000 ppm
• Saniteettitilat, lavuaarit ja kaatoaltaat puhdistetaan ja desinfioidaan viimeisenä
• päivittäin kloorilla 200 ppm, jollei edellä ole mainittu korkeampaa
• klooripitoisuutta.

Vierailijat, Mitä erityistä huomioitavaa?

Ohjataan hyvään käsihygieniaan aina potilashuoneeseen tultaessa ja lähtiessä.

Potilaan kuljettaminen, Mitä erityistä huomioitavaa?

Esim. Sairaankuljetukselle kerrotaan/ ilmoitetaan kosketuseristystarpeesta, mutta ei taksin kuljettajalle. Kuljettajan tulee desinfioida kätensä ennen ja jälkeen potilaan kuljetuksen. Kuljettajan ei tarvitse käyttää käsineitä paitsi eritekontaktissa.

Eristyksen purkaminen, Mitä erityistä huomioitavaa?

Kertakäyttövälineet laitetaan jätteisiin ja monikäyttöiset desinfioidaan. Huone siivotaan perusteellisesti, esim. klooriliuoksella. Jos huoneessa on verhoja laitetaan ne pesuun. Siivouksen jälkeen huone voidaan ottaa heti käyttöön.

Lähteet:

• http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=8890#Kosketuseristys
• http://vsshp.fi/fi/

Tekijät: Heli ja Satu