This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

Diabetespotilaan hoitotyö

Yleistä

Diabetes on seuraus pitkäaikaisesti kohonneesta verensokerista (suurentunut plasman glukoosipitoisuus) Tyypin 2 diabetes kehittyy elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta ja myös liikalihavuus on yksi suurimmista riskitekijöistä.

Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa, joista enemmistö sairastaa 2 tyypin diabetesta. 1 tyypin diabetesta sairastaa noin 35–40 000.

 

 

1
Likers
NinaEskola

Sairauden oireet

Kun elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa, sokeria kertyy liikaa vereen ja silloin usein oireina ovat:

- Väsymys

- Jano

- Laihtuminen

- Jatkuva virtsaamisen tarve

Tyypin 1 diabeteksen toteamisen viivästyminen voi johtaa happomyrkytykseen, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat

- pahoinvointi

- oksentelu

- vatsakivut ja asetonin hajuinen hengitys

- uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus.

Tyypin 2 diabeteksen toteaminen on vaikeampaa sillä se kehittyy hitaasti ja joillakin täysin oireettomasti

Oireina voi ilmetä

- Masennusta

- Väsymystä, erityisesti syömisen jälkeen

- Ärtyisyyttä

- Tulehduksia ja näön heikkenimistä

- Jalkasärkyä

1
Likers
NinaEskola

Sairauden diagnosointi ja kriteerit

Toteamiseen tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys.

Diabetes todetaan laskimoverinäytteestä mitatusta poikkeavasta sokeripitoisuudesta.

Diabetes diagnosoidaan, kun oireisella henkilöllä on

- paastoplasman glukoosi (vähintään 8 tuntia syömättä) on 7 mmol/l tai korkeampi  tai

- 2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna yli 11 mmol/l

 

1
Likers
NinaEskola

Sairauden vaikutus toimintakykyyn

VANHUSTEN JALAT HEIKOSSA KUNNOSSA

Ikäihmisten jalkojenhoito on Suomessa huonossa kunnossa.

Tutkituista ikäihmisistä turvotuksesta kärsii 47 prosenttia, kuivasta ihosta 45 prosenttia, paksuuntuneista kynsistä 44 prosenttia, kivuista 32 prosenttia, verenkiertomuutoksista 38 prosenttia ja varpaiden asentomuutoksista 38 prosenttia.

 Vanhojen ihmisten on vaikeaa hoitaa jalkojaan.

Jalkoihin kurkottaminen ja esimerkiksi kynsien paksuuntunut rakenne vaikuttaa ja vaikeuttaa jalkojen itsehoitoa.

Kun ihmiset eivät hoida jalkojaan, pidemmän päälle se rupeaa vaikuttamaan liikkumiseen jolloin hankaloittaa päivittäisiä rutiineja, ja voivat pahimmassa tapauksessa johtaa kaatumisiin ja sairaalahoitoon.

Lähteet: Super, 6.7/2013

Artikkelli refreetit diabeetikon hoitotyöhön liittyen

  • Täysi hyöty irti insuliinipumpusta
  • Lähes puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta. Onko diabeteksen kasvua mahdollista estää?
  • Miksi diabeetikon jalkojenhoito on tärkeää?
  • Ihon lämmön nousu voi olla merkki alkavasta jalkavauriosta
  • Diabeetikon jalkojenhoidon tärkeät lenkit
  • Tyypin 1 diabeetikon hoidon sudenkuopat

 

Täysi hyöty irti insuliinipumpusta

Diabetes 6/2011, diabeteslehti Mari Vehmanen

http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/lehdet/diabetes-lehden_juttuarkisto/laakehoito/taysi_hyoty_irti_insuliinipumpusta.3398.news

 

Pumppuhoitoa harkitaan tavallisimmin silloin, kun hoitotasapainoa ei ole saatu monipistoshoidossa tyydyttäväksi. Ja toistuvat hypoglykemiat on myös syynä insuliinipumpun käyttöön siirtymiselle.

Pumppu on hyvä kiireisen, epäsäännöllisen tai matkustelua vaativan työn tai muiden kiireellisten elämänvaiheiden aiheuttamissa hoidon ongelmissa. Pumppuun siirtyminen ei tarkoita sitä, että voi laistaa verensokerinmittauksista.

Insuliinipumpun käyttö on lisääntynyt, vuonna 2007 Suomessa sitä käytti 800- 1000 henkilöä. Pumpun hankkiminen on melko suuri investointi.

Jotkut eivät halua insuliinipumppua, koska eivät halua kantaa jatkuvasti kehoon kiinnitettyä teknistä laitetta. Ja yllättävän monet liikuntatilanteet onnistuvat insuliinipumpun kanssa. Monet ovat myös huolissaan pumppujen luotettavuudesta, koska hoidon vastuu ei ole enää omiss a käsissä.

Monesti hoitotasapaino alkaa kohentua hyvinkin nopeasti pumppuhoitoon siirtymisen jälkeen.

Iho ongelmia ilmaantuu toisinaan, mutta niihin auttaa usein, että kanyylin vaihtaminen riittävän usein. Happomyrkytys on myös mahdollinen, jos insuliinin tulo katkeaa jostain syystä, joten tulee muistaa verensokerin mittaus.

 

Lähes puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta. Onko diabeteksen kasvua mahdollista estää?

Se on mahdollista ja hyvin yksinkertaisesti. Välttämällä ylipainoa, liikkumalla riittävästi ja oikealla ruokavaliolla diabeteksen syntyä voidaan ennaltaehkäistä.  Ylipaino on yksi suurimmista diabetesta lisäävistä tekijöistä. Myös riittävän unen saanti on diabeteksen ennaltaehkäisyn kannalta olennaista, sillä liian vähäinen uni saa elimistön stressitilaan jolloin keho polttaa lihasta eikä rasvaa ja silloin alkaa kiloja kertyä. Välimeren ruokavalio vähentää insuliinin tarvetta, sokeria, kolesterolia ja matala-asteista tulehdusta joten se on tehokkaampi diabeteksen hoidossa kuin vähärasvainen ruokavalio. Ruokavalio koostuu öljyistä, merenelävistä, kohtuullisesta kokojyvä­viljan käytöstä, pähkinöistä, palkokasveista ja runsaasta määrästä kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Lihaa ja maitotuotteita ei juurikaan käytetä.

 

Voi hyvin -lehdestä 8/2012

Sanna Wikström

 

Artikkelin nimi

Miksi diabeetikon jalkojenhoito on tärkeää?

Jos jalassa ei ole tuntoa, vamma voi jäädä huomaamatta.

Diabeteksen infektioalttiutta lisää heikentynyt verenkierto, joka kuuluu diabeteksen oireisiin. Iho muuttuu sen takia ohuemmaksi ja hauraammaksi jonka takia ihovaurioita syntyy.
Diabetesta sairastavan henkilön kannattaa tarkistaa jalat joka päivä.

Diabeetikolla on alentunut kosketustunto, joka voi johtaa siihen, että diabeetikko voi esim. astua jonkun terävän päälle eikä huomaa sitä, josta syntyy haavaumia. Vaikka hän huomaisi haavan, niin ei välttämättä tajua mennä lääkäriin, koska ei tunne kipua vaikka haava olisikin paha.
Siitä voi seurata haavan tulehtuminen ja se voi kehittyä vakavaksi, jos ei saa siihen hoitoa.
Haavojen paranemiseen vaikuttaa verensokeritaso, eli mitä pahempi tulehdus sitä suurempi vaikutus sillä on sokeritasapainoon.  

Diabeetikoilla voi olla esimerkiksi valtimo- tai laskimoperäisiä säärihaavoja sekä neuropaattisia haavoja, joita voi aiheuttaa esim. kovettumat, ne hoidetaan aina ammattilaisen ohjauksessa.
Useimmiten vakavan jalkaongelman taustalla on kuitenkin krooninen neuropaattinen haava, joka johtaa kudosvaurioon ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa kuolioon.


Diabetes 8/2009

IRMA HEISKANEN-HAARALA

http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/lehdet/diabetes-lehden_juttuarkisto/muu_diabeteksen_hoito/katse_jalkoihin!.730.news

Ihon lämmön nousu voi olla merkki alkavasta jalkavauriosta

 

Omahoidon ja jalkojen tutkimisen tavoitteena on tunnistaa jalkaongelmat ajoissa. Diabeetikon täytyy myös pyrkiä pitämään iho ehjänä, jotta elimistöön ei pääse syntymään tulehdusportteja. Ihon haavautumista edeltää usein varoitusmerkkejä kuten ihon lämmön nousua. Pitkäkestoisten haavojen kehittymistä edistää jatkuva paine ja hankaus jalkapohjan kuormitusalueilla.

Ihon lämmön nousu voi olla ainoa merkki siitä, että iho on haavautumassa tai luukudos on vaurioitumassa.

Kun tunnistaa ihon lämmönnousun varhain, on vielä mahdollista välttää vaurion eteneminen. Silloin pitää heti ottaa yhteyttä siihen hoidon ammattilaiseen, johon hoitopaikan kanssa on sovittu otettavan yhteyttä, kun jalkaongelmia ilmenee.

Ihon lämmön voi mitata esimerkiksi korvalämpömittarilla, mutta tähän tarkoitukseen voi käyttää myös infrapunalämpömittaria. Sellaisia on nykyisin aika hyvin saatavilla.

Jalkojen lämpötila mitataan kerran päivässä. Lämpötilan mittaamista suositellaan myös silloin, kun takana on pitkäkestoinen rasitus työssä tai vapaa-ajalla.

Lämpötila mitataan jalkapohjasta kuudesta paikasta: pikkuvarpaan, keskimmäisen varpaan ja isovarpaan tyvinivelistä, isovarpaasta, jalkapohjan keskialueesta ja kantapäästä.

Molemmista jalkapohjista mitataan samat alueet. Mikäli jalkapohjien vastaavilla alueilla on yli kahden asteen lämpöero, se pitää ottaa vakavasti ja ottaa yhteyttä hoitopaikkaan mahdollisimman nopeasti.

Diabetes 9/2012

JAANA HUHTANEN
Jalkojenhoitaja
Diabetesliitto
http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/lehdet/diabetes-lehden_juttuarkisto/muu_diabeteksen_hoito/ihon_lammon_nousu_voi_olla_merkki_alkavasta_jalkavauriosta.4894.news

 

Diabeetikon jalkojenhoidon tärkeät lenkit

Diabeetikon jalkojenhoidon tärkeät lenkit

Perusterveydenhuollossa terveydenhoitaja tai diabeteshoitaja on tärkeässä asemassa jalkojenhoidon ohjauksessa. Jalkojenhoidon ja tarkastuksen tulisi olla diabeetikolle itselleen ja hoitohenkilökunnalle itsestäänselvyys.

Henkilölle, jolle opetetaan jalkojen omahoitoa ja neuvotaan jalkojen kunnon tarkastus päivittäin, voidaan ehkäistä jalkavammojen syntymistä. Diabeetikon jalkojen perushoito kuuluu jalkojenhoitajalle tai jalkaterapeutille, sekä tarvittaessa apua voi pyytää myös erikoissairaanhoidon jalkatyöryhmältä.

Perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös apuvälineiden järjestäminen potilaalle, kuten erityisjalkineiden ja tukipohjallisten hankkiminen.

Diabeetikon jalkojen tutkimuksessa tarkastetaan ensin, millaiset kengät ja sukat potilaalla on. Hyviä kenkiä ja sukkia käyttäessä jalat pysyvät hyvässä kunnossa. Vääränlaisia kenkiä käyttäessä jalat joutuvat koville. Varpaiden virheasennot, kovettumat ja hankaumat ovat hyviä esimerkkejä joita syntyy, kun käyttää vääränlaisia kenkiä. Myös oikeanlaisia sukkia käyttämällä veri pääsee kiertämään jaloissa.

Jalkojenhoitaja kirjaa potilaan jalan mallin ja mahdolliset virheasennot ylös. Ihon kunto tarkastetaan, samoin kynnet. Oleellinen osa jalkojen tarkastusta on hermoston ja verenkierron tutkiminen.

Diabeetikon jalkojen omahoidon ohjauksessa käydään läpi tarkasti jalkojen pesu, kuivaus, ihonhoito sekä kynsien leikkaustapa. Potilaalle ohjataan myös ihomuutosten hoito. Potilas jonka jalkojen kosketustunto on heikentynyt, ohjataan häntä tunnustelemaan sormin kenkien sisäpuolet.  Näin hän huomaa paremmin mahdolliset terävät irtokivet, jotka voivat vahingoittaa jalkoja.

Riskipotilaan jalat tarvitsevat tiheää seurantaa. Potilas, jolla on lisäsairauksia, huono tasapaino, huono jalkahygienia, sopimattomat kengät, jalkojen virheasentoja ja jotka tupakoivat, kuuluvat riskiryhmään.  Heillä jalkavammojen riski on suurentunut, ja he tarvitsevat muita tiheämpää seurantaa.

Hyvin järjestetyllä hoito- organisaatiolla ja hoitohenkilökunnan koulutuksella työskentely potilaan parhaaksi on taattu. Lisäksi vältytään jalkaongelmien aiheuttamia kärsimyksiä potilaalle, työpäivien menetyksiä, jalka- amputaatioita sekä yhteiskunnalle jalkavammojen hoidosta koituvia kustannuksia.

Lähteet: Diabetes ja lääkäri lehti/ sivunro: 19 / Kesäkuu 2005/ Tiina Verto

http://www.diabetes.fi/files/19/Diabetes_ja_laakari_-lehti_3_2005.pdf

Tyypin 1 diabeetikon hoidon sudenkuopat

Artikkelissa kerrotaan siitä, mitkä asiat vaikuttavat 1 diabeeteksen hoitoon, mitkä edistävät ja ovat hyväksi diabeeteksen hoidossa, ja mitkä asiat taas eivät ole hyväksi ja tekevät huonoa hoidolle.

Artikkelissa kerrotaan, että on todella tärkeää välillä tarkistaa, että insuliiniä saadaan juuri oikea määrä vuorokaudessa. Verensokerien mittailu on todella tärkeää, koska omahoidossa ajaudutaan usein korkeiden verensokereiden korjailukierteeseen.

Artikkelissa painotetaan, että on erityisen tärkeää katsoa erikseen jokaisen potilaan kohdalla, että kuinka usein on tarpeellista mitata esim. verensokereita.

Diabeteksen hoitoon liittyy olennaisesti ruokavalio, monet diabetestä sairastavat ihmiset luulevat tietävänsä paljonko syövät hiilihydraatteja ja luulevat syövänsä sitä oikean määrän, mutta tosiasiassa ihmisistä vain kolmasosa, osaa arvioida oikein paljonko syövät hiilihydraatteja.

Ateria-ajat ja -koot vaihtelevat nykyelämässä usein suuresti, insuliinin annostelun tulee joustaa.

Monet joilla on ollut diabetes kauan, ja käyttää ateria insuliinia, laittavan joka kerta saman yksikkömäärään, ruuasta ja sen määrästä riippumatta.

Olisi tärkeää, että insuliinia menisi kehoon juuri oikean verran joka kerta jotta säästytään haittavaikutuksilta jos insuliinia menee liikaa tai liian vähän. Diabetesta on helpompi hoitaa, jos lääkitys on kohdallaan.

Artikkelissa sanotaan, että 1 tyypin diabetes potilaiden suurimmat kompastuskivet on siinä, että potilaat eivät ole sitoutuneet hoitoonsa, Verensokerivihkot eivät ole

mukana vastaanotolla, mittauksia ei ole tehty, laboratoriossa

ei ole käyty, seurantakäyntejä on jätetty väliin eikä ohjeita ole noudatettu.

Diabetesta sairastavia pitäisi tukea asiassa ja kannustaa ja antaa heidän tehdä myös omia tapoja miten he hoitavat asioita kunhan ne ei ole hidaste hoidolle ja edistävät hoitoa. Diabetes vaatii totuttelua.

 

 

 

Diabetes ja lääkärilehti, 2/2013

Diabetes Trivial Pursuit-kysymykset

Diabetes Trivial Pursuit

1. Mikä on diabetes?

Pitkäaikainen aineenvaihduntahäiriö, jossa veren sokeripitoisuus on kasvanut haitallisen suureksi

2. Mihin kahteen päätyyppiin diabetes lajitellaan?

1 ja 2 luokan diabetekset

3. Kummassa diabetes tyypissä haima on vaurioitunut pahemmin?

1

4.Miten diabetes voidaan todeta?

Veri- tai virtsanäytteellä

 

5.Mitä oireita diabeteksessä on?

janottaa, väsyttää, pissattaa

 

6.Paljonko on normaali paasto verensokeri?

alle 6,1mmol/l

 

7.Paljonko on diabeetikon paastoverensokeri?

7,0 mmol/l tai enemmän

 

8.Missä tyypin 1 diabeteksen hoito aloitetaan?

insuliinihoidon aloitus aloitetaan yleensä sairaalassa, muuten terveyskeskuksessa

 

9.Millä tavoin diabetestä hoidetaan?

oikeanlainen ruokavalio, tarpeenmukaisella laihdutuksella, liikunnalla, lääkehoito esim. insuliini tai tablettihoito

 

10.miten 2 tyypin diabetestä hoidetaan?

liikunnalla, ruokavaliolla ja tarvittaessa insuliinihoito joka järjestetään perusterveydenhuollossa

 

11.Mikä on yleisin diabeetikoiden valtimotauti?

sepelvaltimotauti

 

12.Mitkä ovat pitkävaikutteisia insuliineja?

protaphan, lantus, levemir

 

13.Mitkä ovat lyhytvaikutteisia insuliineja?

novo-rapid, humalog

 

14.Mitä omahoitoon kuuluu?

Verensokerin seuranta, ruokavalion, hiilihydraattien arviointi, lääkkeiden ottaminen, liikunta, jalkojenhoito, säännölliset seurantakäynnit diabetes hoitajalla tai lääkärillä

Hoitotyöntekijän rooli ikääntyneen ihmisen ravitsemuksessa ja ruokailussa

1. miten voidaan arvioida ja seurata ikääntyneen diabeetikon ravitsemustilaa ja ravinnonsaantia?
- painon perusteella arvioida, seurata että diabeetikko syö lautasmallin mukaisesti ja pitää säännölliset ruokailuvälit, verensokeria mittaamalla, arvioida ruokahalua, mahdolliset vaikeudet syömisessä, hampaiden kunto että pystyy syömään, BMI

2. mitä asioita tulee ottaa huomioon eri sairauksia sairastavien ikääntyneiden ihmisten ravitsemushoidon suunnittelussa?
- Yksilöllisyys: " se mikä on toiselle hyväksi voi olla toiselle pahaksi" eli kaikki asiakkaat huomioidaan yksilöinä ja tehdään esimerkiksi omat ruokavaliot
- rauokailutilanne, ruoan esillepano:
- ravintoainet: diabeetikko ei saa syödä paljoa makeeta jottei verensokeri nouse liian suureksi
- sairauden vaikutus ravitsemukseen: ei saa syödä mitä tahansa, sokerin välttäminen ruokavaliossa
- lääkityksen vaikutus ravitsemushoitoon:

3. yhteistyö ravitsemuksen ja ruokailun järjestämisessä?
- yhteistyössä hoitajat, lääkäri ja omaiset

Discuss & brainstorm

@mention   Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username